Lumosity – lumoa vai lumetta?

02.05.2016 11:531 vuosi sitten

Lumosity – lumoa vai lumetta? 

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, monien digiälypelien kognitiivisista hyödyistä on vähemmän näyttöä kuin joidenkin viihdetoimintapelien, vaikka ensiksi mainittuja markkinoidaan nimenomaan hyötynä eikä huvina­.

Älypelialustojen käyttäjäksi houkutellaan mitä erilaisemmilla lupauksilla. Mainosten mukaan säännöllinen digiaivotreeni esimerkiksi nopeuttaa tiedonkäsittelyä, hidastaa kognitiivista heikentymistä sekä muistisairauksien syntyä ja auttaa saavuttamaan täyden potentiaalin kaikilla elämän osa-alueilla – mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. 

Aivan tuulesta temmattuja tunnetuimpien pelitarjoajien markkinointiväitteet eivät yleensä ole, mutta niissä ylitulkitaan yksittäisiä, tuotteen kannalta positiivisia tutkimustuloksia. 

Totuus on, että tutkimus on vasta alussa ja tulokset ristiriitaisia. Se tiedetään, että joidenkin pelien pelaaminen voi auttaa suoriutumaan paremmin testeistä, jotka kohdistuvat samaan kykyyn kuin pelattu peli. Mutta siitä ei vielä ole riittävästi tietoa, poikiiko pelaaminen aivoterveyttä ja arjen hyötyä (ja millainen pelaaminen ja millaista hyötyä?).

Osa aivotutkijoista on huolissaan pelien hyötyjen liioittelusta, osa suhtautuu niihin optimistisemmin. Konsensusta ei ole.  

On selvää, ettei terveysväitteitä tule esittää kevyin perustein. Aivotreenibisneksen valvonta on onneksi tiukentumassa. Digiaivojumpan ykkösnimi Lumosity tuomittiin tammikuussa 2016 kahden miljoonan dollarin sakkoihin harhaanjohtavasta mainonnasta.

Liikoja ei pidä luvata. Mielestäni epäreiluja ovat kuitenkin myös kriittisten toimittajien otsikot, jotka niin ikään yksittäisten tutkimusten perusteella julistavat, että aivojumppapelit ovat huijausta tai – kauniisti käännettynä – "soopaa".  Soopaa – verrattuna mihin? Tuskin ainakaan ristisanoihin tai älypähkinäkirjoihin, joita myös yleisesti markkinoidaan älyjumppana.

On toki oikein suojella kuluttajia harhaanjohtavalta mainonnalta, mutta vaikka markkinointi on huonoa, ei se tarkoita, ettei itse tuotteesta ole mihinkään.

Ristiriitaisten tutkimustulosten keskellä arjen kannalta olennaisin kysymys on mielestäni se, mitä pelaamiseen käytettävällä ajalla (ja rahalla) muuten tekisi.

Päivittäistä kävelylenkkiä ei varmasti kannata vaihtaa älypeleihin. Jos molemmille ei ole aikaa, kannattaa ilman muuta priorisoida liikunta sen kokonaisvaltaisten – myös kognitiivisten – hyötyjen vuoksi.  Mutta kaikki eivät kärsi aikapulasta! Esimerkiksi 55-64-vuotiaat suomalaiset käyttivät vuonna 2015 päivittäin keskimäärin kolme tuntia ja 44 minuuttia pelkkään television katseluun.

Ihmeitä älypeleiltä on turha odottaa – eivät ne riitä torjumaan muistisairauksia tai kartuta roppakaupalla ilmaisia bonuspisteitä älykkyysosamäärään. Soopaa ne eivät kuitenkaan ole, vaan hyvinkin kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi ainaisille sanaristikoille tai tv:n katselulle. Suosittelen kokeilemaan esimerkiksi näitä, maksutta.